Työ ja elämä | Menestys syntyy vain ihmisistä
503
post-template-default,single,single-post,postid-503,single-format-standard,,qode-title-hidden,paspartu_enabled,paspartu_on_top_fixed,paspartu_on_bottom_fixed,qode-content-sidebar-responsive,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-9.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.11.2,vc_responsive

Menestys syntyy vain ihmisistä

Yrittäjät sen jo tietävät, ihmisten järkeilyyn se käy. Työpaikoilla silti kärvistellään.

Se ei pitäisi olla niin vaikeaa matematiikkaa. Jos yrityksessä on motivoituneet, hyvinvoivat ja virkeät työntekijät, myös työnjälki on parempaa. Silti edelleen kuulee toimihenkilöiden kertovan, kuinka heitä kohdellaan vain resursseina, jotka voidaan minä hetkenä hyvänsä korvata tai kuinka työkavereista ei voi tulla oikeita ystäviä. Kun tätä kuulee osastojen tai yksiköiden johtajien suusta, ei voi kuin pyöritellä päätään. Kaikkea yritetään perustella tehokkuudella osaamatta kuitenkaan oikeasti laskea kaikkia siihen kuuluvia muuttujia.

Ja onhan se toki vaikea todistaa, että henkilöstöön panostaminen näkyy myös viivan alla. Voidaan ehkä tilastollisesti osoittaa, että henkilöstöön panostavat yhtiöt menestyvät muita yhtiöitä paremmin, mutta se johtuu monesta asiasta. Jotta asia voidaan todistaa tieteellisesti pätevästi, tarvitaan hyvin suunniteltu henkilöstöohjelma, jonka toteutumista seurataan tarkoin. Tarvitaan satunnaisotanta. Tarvitaan tarpeeksi pitkä aika. Tällaista tutkimusta ei taas juuri ole tehty kuin yksi (Kelly et al. 2014). Lyhykäisyydessään tutkimuksen tulos oli, että henkilöstöön panostaminen kannattaa (Barbosa et al. 2015).

Menen tutkimuksen tulokseen tarkemmin myöhemmin. Sitä ennen haluan kertoa siitä, mitä olen oppinut aiheesta menestyneitä yrittäjiä jututtaessani. Aistin kaikissa näissä yrittäjissä saman, minkä ohjelmistoyritys Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen on sanonut ääneenkiin. Kuitunen on moneen kertaan kertonut, että hän halusi perustaa yhtiökumppaninsa kanssa yrityksen, jonne ei vituta tulla maanantaisin töihin. Monessa paikassa tämä viesti tosin mainitaan kiltimmin termillä ”ei harmita”.

Ensin tulevat tyytyväiset työntekijät, siitä seuraa tyytyväiset asiakkaat ja vasta viimeisenä tulee taloudellinen menestys. Se ei voi mennä mitenkään muuten päin.” Nämä sanat taas ovat asiakastyytyväisyyspalvelu HappyOrNotin toimitusjohtaja Heikki Väänäsen, mutta saman viestin olen kuullut esimerkiksi Kuituselta, Naturventionin toimitusjohtaja Aki Soudunsaarelta ja JOT-Automationin perustaja Veikko Lesoselta.

Monia yrittäjiä ajaa halu luoda hyvät olot lähimmäisilleen. Luoda tätä maailmaa ihmisille paremmaksi. Kaikki tietenkin alkaa ideasta. Se pitää olla sellainen, joka saa yrittäjät ja työntekijät syttymään. Esimerkiksi Soudunsaari, Väänänen ja St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen ovat puhuneet siitä, kuinka työntekijöiden pitää nähdä yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut tärkeänä. Vain siten syntyy oikeasti motivoituneita työntekijöitä.

Näistä työntekijöistä pitää myös pitää huolta. Lopulta kaikkien intohimoinen työ näkyy yrityksen tuotteissa ja palveluissa. Kaava on varsin yksinkertainen: Kun työtä ovat tekemässä motivoituneet ihmiset, joita myös työntekijöiksi voi sanoa, on lopputuloksena parempi liikevoitto.

Kuten aiemmin mainitsin, tämä on nyt siis myös todistettu. ROI on termi, jolla erityisesti sijoitusmaailmassa kuvataan sijoituksesta saatua tuottoa (Return on Investment). Tutkijajoukko laski systemaattisen henkilöstöohjelman vaikutuksen teknologia-alan yrityksessä. Tuloksena oli 168 prosentin tuotto henkilöstöohjelmaan käytetylle rahalle. Toisin sanoen, jos yritys olisi sijoittanut henkilöstöohjelmaan 1000 euroa, olisi yritys saanut omansa takaisin ja lisäksi puhdasta tuottoa 1680 euroa. Suurin säästö syntyi siitä, että työntekijät pysyivät työpaikassa.  (On tosin syytä huomauttaa, että tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa ja säästöt on laskettu aiempien tutkimustulosten perusteella. Näin ollen suora vertailu Suomeen esimerkiksi sairauspoissaolojen ja työntekijöiden vaihtuvuuden osalta ei ole mahdollista.)

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa, kun suunnataan katseita hieman tulevaan? Selkeänä trendinä työelämässä on, että toistuvat työvaiheet ja laajojen datamassojen käsittely tulevat siirtymään koneille. Tämä tarkoittaa, että ihmisten työ tulee olemaan yhä enemmän aivojen käyttöä: analyysia, oivaltamista, asiakaspalvelua, yhteistyötä ja tietojen pohjalta toimimista. Kun työn luonne on tämä, puolivillaisesti tehty työ ei riitä. Kaikki johtaa siihen, että entistä enemmän ihmiset tarvitsevat ympäristön, jossa täysipainoinen aivotyö onnistuu. Se ei onnistu jatkuvassa pelon ilmapiirissä ja kyräilyn kulttuurissa.

Jos haluamme Suomessa luoda jotain uutta, kaunista ja tärkeää tai vain tosi suosittua on syytä keskittyä heihin, jotka tämän mahdollistavat. Ihmisiin.

Tieteellisten tutkimusten tiedot:

Barbosa, C., Bray, J. W., Dowd, W. N., Mills, M. J., Moen P., Wipfli, B., Olson R. & Kelly, E. L. (2015) Return on Investment of a Work–Family Intervention: Evidence From the Work, Family, and Health Network. Journal of Occupational & Environmental Medicine, 57(9): 943–951.

Kelly, E. L., Moen, P., Oakes M. J., Fan, W., Okechukwu, C., Davis, K. D., Hammer, L. B., Kossek, E. E., Berkowitz King, R., Hanson, G. C., Mierzwa, F. & Casper, L. M. (2014) Changing Work and Work-Family Conflict: Evidence from the Work, Family, and Health Network. American Sociological Review, 79(3): 485–516.

Pekka Leiviskä

Viestintäammattilainen ja vapaa toimittaja, joka kirjoittaa erityisesti talouden ilmiöistä, yrittäjyydestä, startupeista, teknologian mahdollistamista muutoksista ja työelämän trendeistä. Hän uskoo, että yritysten tärkeimpiä tavoitteita on ratkaista ihmisten, toisten yritysten ja yhteiskunnan ongelmia mahdollisimman kestävällä ja inhimillisellä tavalla.

Lue myös

No Comments

Post A Comment